Pomeranian (Kääpiöpystykorva)

Pomeranian on pieni, eloisa ja itsevarma koirarotu, joka tunnetaan upeasta turkistaan ja kettumaisen suloisesta ulkonäöstään. Tämä energinen koira on erinomainen seuralainen pieniin asuntoihin ja koteihin, vaikka se vaatiikin säännöllistä turkinhoidolla ja huomiota. Kääpiöpystykorva sopii erityisesti aikuisille ja vanhemmille lapsille, jotka arvostavat pientä mutta persoonallista lemmikkiä.

Rodun ominaisuudet

Historia

Pomeranian-koirarotu on kotoisin Pommerin alueelta, joka nykyään kuuluu sekä Länsi-Saksaan että Puolaan. Alkuperäinen rotu oli huomattavasti nykyistä kääpiöpystykorvaa suurempi, ja sitä käytettiin pääasiassa maatilojen vahtikoirana. Kun rotu tuotiin Eurooppaan 1870-luvulla, sitä alettiin jalostaa pienemmäksi ja ulkonäöltään hienostuneemmaksi.

Kääpiöpystykorvan suosion nopea kasvu voidaan pitkälti lukea Iso-Britannian kuningatar Victorian ansioksi. Italian-matkallaan hän sai lahjaksi pienen koiran italialaiselta aatelismieheltä, ja tästä koirasta tuli kuningattaren suosikki. Hänestä tuli Euroopan ensimmäinen kääpiöpystykorvien kasvattaja, ja hän osallistui säännöllisesti koiranäyttelyihin esitellen omia koiriaan.

Vuoden 1891 Cruftsin näyttelyssä Victorialla oli esillä kuusi itse kasvattamaansa koiraa. Yksi hänen suosikeistaan, Windsor Marco, voitti rodun ensimmäisen sijan, vaikka joidenkin historioitsijoiden mukaan tuomarit eivät yksinkertaisesti uskaltaneet sijoittaa kuninkaallista koiraa toiselle tai alemmalle sijalle. Kunigatar Victorian uskotaan olleen juuri se henkilö, joka pienensi tämän rodun koiria jopa 30 senttimetrillä nykyiseen kokoonsa.

Ulkonäkö ja standardit

Pomeranian on ulkonäöltään viehättävä ja elegantti koira pienestä koostaan huolimatta. Sen vartalo on lyhyt ja hyvin sopusuhtainen koiran kokoon nähden. Koiran tulee olla vahva ja lihaksikas, mutta ei karkea rakenteeltaan. Selkä on suora ja vankka, mikä antaa koiralle ryhdikkään olemuksen.

Pomeranianin pää on kiilanmuotoinen ja varsin tunnistettava piirre. Kuononosa on lyhyt, leveä ja hieman kohotettu, mikä antaa koiralle sen tyypillisen ilmeen. Silmät ovat mantelinmuotoiset, väriltään tummat ja niissä on eloisa katse, joka kuvastaa koiran valpasta luonnetta. Pienet kolmiomaiset korvat seisovat pystyssä ja tiiviisti päätä vasten.

Kääpiöpystykorvan ehkä tunnusomaisin piirre on sen pitkä ja tuuhea häntä. Se levittyy selän päällä kuin viuhka, mikä tekee koirasta entistä näyttävämmän. Turkki on pitkä, tuuhea ja siinä on paksu aluskarva, joka vaatii säännöllistä hoitoa. Väriltään kääpiöpystykorvat voivat olla hyvin moninaisia: suklaanruskeita, ruskeita, soopelin värisiä, sinisiä, oransseja, mustia, valkoisia, kermaisia, punaisia, hopeisia, harmaita, tuhkanvärisiä ja ruskeita tai näiden värien yhdistelmiä.

Terveys ja sairaudet

Yleisesti ottaen kääpiöpystykorvalla on hyvä terveys, mutta rodulle on tyypillisiä joitakin sairauksia, joista omistajan olisi hyvä olla tietoinen. Seuraavassa on lueteltu yleisimmät ongelmat, joiden suhteen on syytä olla varovainen: polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio), kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi), sydämen vajaatoiminta, henkitorven kollapsi, alopesia (ihon halkeaminen) sekä kouristukset.

Kääpiöpystykorvan terveydentilan varmistamiseksi on suositeltavaa tehdä sydäntutkimus, polvilumpion arviointi sekä silmätesti säännöllisesti. Iän myötä tämän rodun koirille voi kehittyä kaihi, mikä on hyvä tiedostaa. Kääpiöpystykorvilla on myös taipumusta allergioihin, jotka voivat ilmetä iho-oireina tai muina ongelmina.

Luonne

Kääpiöpystykorva on luonteeltaan ystävällinen ja erittäin sosiaalinen koira, joka haluaa innokkaasti tutustua sekä toisiin eläimiin että uusiin ihmisiin. Toisinaan se saattaa jopa haastaa suurempia koiria, mikäli sitä ei hillitä ajoissa – tämä kuvastaa koiran pelotonta luonnetta. Kääpiöpystykorvat ovat valppaita ja tarkkaavaisia, mikä tekee niistä erinomaisia vahtikoiria koostaan huolimatta.

Havaitessaan mahdollisen uhan kääpiöpystykorvat reagoivat äänekkäällä haukunnalla, joka voi joskus muuttua hallitsemattomaksi, jos siihen ei puututa ajoissa. Tästä syystä on tärkeää opettaa ne olemaan hiljaa käskystä, jottei haukunnasta muodostu ongelmaa. Koulutuksessa kärsivällisyys on tarpeen, sillä rotu voi olla itsepäinen huolimatta älykkyydestään.

Älykkyytensä ansiosta kääpiöpystykorvat oppivat helposti erilaisia temppuja, mikä tekee niistä nautinnollisia koulutettavia. Niiden on kuitenkin vaikea keskittyä yhteen asiaan pitkiä aikoja kerrallaan, joten harjoitustuokioiden tulisi olla lyhyitä ja suoritetuista käskyistä annettujen palkintojen maukkaita. Näin koulutus pysyy mielekkäänä ja tehokkaana molemmille osapuolille.

Käyttäytyminen lasten ja muiden eläinten kanssa

Kääpiöpystykorvat tulevat yleensä erinomaisesti toimeen lasten kanssa ja ovat iloisia, leikkisiä kumppaneita. Turvallisuussyistä niitä olisi kuitenkin suositeltavaa pitää vain vanhempien lasten seurassa, jotka osaavat käsitellä koiraa hellästi. Pienen kokonsa vuoksi kääpiöpystykorvat tarvitsevat varovaista käsittelyä, ja pienet lapset eivät aina osaa olla riittävän hellävaraisia.

Tapaturmien välttämiseksi lapsille tulisi opettaa, miten koiran kanssa tulee toimia. Erityistä varovaisuutta tulisi noudattaa lemmikkiä käsiteltäessä. Koska kääpiöpystykorvat nauttivat siitä, että niitä otetaan syliin, on niiden päälle astuminen tahattomasti helppoa, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin niiden hauraan rakenteen takia.

Muiden eläinten suhteen kääpiöpystykorvat ovat yleensä sosiaalisia ja tulevat hyvin toimeen myös muiden lemmikkien kanssa, kunhan ne sosiaalistetaan asianmukaisesti nuorena. Ne saattavat kuitenkin joskus unohtaa pienen kokonsa ja haastaa isompia koiria, joten valvonta on tarpeen erityisesti uusissa koiratapaamisissa. Kotikissojen kanssa ne voivat muodostaa vahvan siteen, kunhan molemmille annetaan riittävästi aikaa totutella toisiinsa rauhallisessa ympäristössä.

Hoito-ohjeet

Kääpiöpystykorvan ulkonäön ylläpitämiseksi tärkein hoitotoimenpide on säännöllinen turkin harjaaminen. Tämä tulisi tehdä vähintään kahdesti viikossa, mutta karvanlähtöaikana useamminkin. Kampaaminen tulisi suorittaa koko ihon alueella käyttäen siihen tarkoitettua erikoisharjaa, joka jakaa luonnollisia öljyjä ja poistaa aluskarvan tehokkaasti ilman ihon vahingoittamista.

Harjaaminen aloitetaan kääpiöpystykorvan päästä ja edetään alaspäin järjestelmällisesti. Turkki jaetaan osiin ja kammataan sitten läpi koirakamman avulla huolellisesti. Tätä koirarotua tulisi kylvettää tarpeen mukaan, ei liian usein, jotta turkin luonnolliset öljyt säilyvät ja iho ei kuivu. Silmät, korvat ja hampaat tulisi tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti osana perushoitoa.

Vaikka kääpiöpystykorva ei ole kaikkein aktiivisimpia koirarotuja, päivittäiset kävelylenkit ovat välttämättömiä sen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Ulkoilua suositellaan vähintään 40 minuuttia päivässä, ja yleisesti hyväksytty liikuntamäärä on noin 8 kilometriä viikossa. Liikunta auttaa pitämään koiran painon hallinnassa ja tarjoaa sille tarpeellista virikettä.

Ruokinnan suhteen kääpiöpystykorvia ruokitaan tyypillisesti kahdesti päivässä. Päivittäinen kuivaruoan määrä on noin 130 grammaa, mutta määrä tulee sovittaa koiran aktiivisuustason, iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ruoan tulisi olla pienikokoisten koirarotujen tarpeisiin sopivaa, ja omistajan kannattaa valita korkealaatuinen ravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet.

Sukukypsyys ja pennut

Kääpiöpystykorvilla on tyypillisesti melko pienet pentueet, yleensä 1-3 pentua kerrallaan. Tiineys kestää noin 58-63 päivää, mikä on tavanomainen aika koirilla. Kääpiöpystykorva lasketaan aikuiseksi sen täyttäessä yhden vuoden, vaikka se saavuttaa täyden kokonsa jo aiemmin.