Lhasa apso
Lhasa apso on pieni ja itsenäinen koirarotu, jolla on älykäs ja yleensä ystävällinen luonne. Se sopii erinomaisesti asumaan kerrostalossa, mutta kaipaa silti runsaasti aktiviteetteja ja liikuntaa päivittäin. Rotu soveltuu parhaiten rauhallisille aikuisille tai vanhemmille lapsille, jotka arvostavat koiran itsenäistä luonnetta ja ovat valmiita huolehtimaan sen näyttävästä turkista.
Rodun ominaisuudet
| Alkuperämaa | Tiibet |
| Elinikä | 12-15 vuotta |
| Korkeus | 23-25 cm |
| Paino | 5-8 kg |
| Silmät | Ruskeat, pyöreät |
| Turkki | Valkoinen, musta, ruskea, harmaa ja niiden eri sävyt |
| Luonne | Itsenäinen, älykäs, itsepäinen |
| Pentueen koko | 3-7 pentua |
| Keskimääräinen hinta | 1500-5000 euroa |
Historia
Lhasa apso on kotoisin Tiibetistä, jossa sitä käytettiin luostareissa vahtikoirana. Lhasa on Tiibetin historiallinen pääkaupunki, joka tarkoittaa ”jumalten kaupunkia”, ja Apso tarkoittaa ”partaista”. Näin ollen rodun nimi kuvastaa sekä koiran ulkonäköä että sen alkuperäpaikkaa.
Nämä koirat olivat erittäin tärkeitä tiibetiläisessä kulttuurissa ja niitä pidettiin pyhinä. Rotua on yhdistetty vuosisatojen ajan Dalai-lamaan. Tiibetin kansanperinteessä lumileijonaa pidetään Tiibetin suojelijana, ja Lhasa apsot, ”partaiset leijonakoirat”, ovat sen edustajia Helsingin koiranäyttelyissäkin.
Tiibetiläiset munkit pitivät Lhasa apsoa talismaninaan, joka pystyy varoittamaan lähestyvästä vaarasta ajoissa. Toisin kuin tiibetinmastiffia tai tiibetinspanielia, niitä ei kuitenkaan käytetty vartijoina. Ne olivat munkkien kumppaneita ja toimivat Suomessakin nykyään pääasiassa seurakoirina.
Rotu esiteltiin ensimmäisen kerran Englannissa pidetyssä koiranäyttelyssä vuonna 1901. Vuonna 1933 luotiin rotumääritelmä, joka määritteli sen ulkonäön ja luonteen. Amerikan Kennelliitto tunnusti Lhasa apson vuonna 1935. Suomeen ensimmäiset Lhasa apsot tulivat 1970-luvulla ja ovat siitä lähtien kasvattaneet suosiotaan.
Ulkonäkö ja standardit
Lhasa apso on pieni koirarotu, joka on pituudeltaan suurempi kuin korkea. Niiden turkki riippuu suun yli ja peittää usein niiden pienet, pyöreät ja valppaat silmät. Rotumääritelmän mukaan silmät ovat ruskeat ja kirsu on musta, mikä luo niille tyypillisen ilmeen.
Lhasa apson turkki on pitkä, raskas ja suora, se riippuu alaspäin peittäen suun ja ulottuen usein maahan asti. Väri voi vaihdella valkoisesta mustaan, ruskeaan ja harmaan eri sävyihin. Joillakin koirilla on naamiot kuonon päällä ja toisilla valkoisia laikkuja rinnassa, mutta kaikki värimuunnelmat ovat Suomen rotuyhdistyksen hyväksymiä.
Tämän rodun koirilla on suora, vahva selkä ja leveä rintakehä. Käpälät ovat vahvat ja melko pitkät, vahvoine kynsineen, mikä mahdollistaa niiden pysymisen vakaasti millä tahansa pinnalla. Lhasa apson olemus on arvokas ja se kantaa itsensä ylväästi, kuin pieni leijona.
Terveys ja sairaudet
Yleisesti ottaen Lhasa apso -koirat ovat terveydeltään hyviä. Vakavin terveysongelma, joka niillä voi esiintyä, on perinnöllinen munuaistoiminnan häiriö, joka voi olla sekä lievä että vakava. Koska tälle sairaudelle ei ole olemassa varmaa testiä, tulevien omistajien tulisi hankkia pennut kokeneilta ja vastuullisilta kasvattajilta, jotka sulkevat sairaat pennut jalostusohjelmiensa ulkopuolelle.
Muita rodun yleisiä ongelmia ovat seuraavat: silmäsairaudet – pääasiassa kuivuus ja iän myötä etenevä verkkokalvon surkastuma, yleistä on myös kirsikkasilmä-tila; lonkkadysplasia, joka aiheuttaa liikehäiriöitä; nikamavälilevy kuluminen, joka on yleistä pitkäkehoisilla lyhyillä koirilla; ja jalkojen liukuminen. Suomessa koirien silmät ja lonkat tutkitaan ennen jalostuskäyttöä, mikä on vähentänyt näitä ongelmia.
Lhasa apson keskimääräinen elinikä on 12-15 vuotta. Siihen vaikuttaa suuresti koiran hoidon laatu, mukaan lukien liikunta ja hyvä ravitsemus. Myös rokotukset tulisi hoitaa kunnolla ja eläinlääkärissä käydä ajallaan. Tampereella ja muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on erikoistuneita eläinlääkäreitä, jotka tuntevat rodun erityispiirteet.
Luonne
Lhasa apson luonnetta voi kuvailla rauhalliseksi mutta määrätietoiseksi. Niiden käyttäytymiseen vaikuttavat suuresti niiden olosuhteet. Ne voivat näyttää kuninkailta tai hölmöillä. Ne osoittavat omistushalua kaikkea kohtaan, mitä ne pitävät arvokkaana.
Tämän rodun suurimpana haittapuolena on niiden tapa haukkua. Valitettavasti edes kunnollisella koulutuksella on mahdotonta vieroittaa niitä tästä kokonaan (katso lisää ”Opetamme koiraa olemaan haukkumatta”). Ne reagoivat äänekkäällä haukunnalla jokaiseen uuteen esineeseen tai vieraisiin, joita ne pitävät lähes aina vaarallisina.
Niitä on vaikea kouluttaa, koska ne ovat luonteeltaan itsepäisiä. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi niitä tulisi kouluttaa jo varhaisessa iässä. Sama pätee myös sosiaalistamisprosessiin. Turussa ja Helsingissä järjestetään koirille pentukursseja, joissa voi oppia oikeat koulutusmenetelmät.
Käyttäytyminen lasten ja muiden eläinten kanssa
Vaikka Lhasa apso on yleensä kiintynyt omistajiinsa, se voi olla haastava lasten kanssa. Erityisesti tämä pätee pieniin lapsiin. Nämä koirat voivat olla myös aggressiivisia meluavia ja riehuvia lapsia kohtaan, mikä voi aiheuttaa ongelmia perheissä.
Niiden kielteinen reaktio lasten käyttäytymiseen ilmenee yleensä jatkuvana haukkumisena. Jos ne kuitenkin tuntevat olonsa ylimieliseksi ja vahvaksi, ne saattavat jopa purra lasta. Koiran ja lasten välisen hyvän suhteen saavuttamiseksi on tärkeää kouluttaa koiraa ja varmistaa, että lapset ovat täysin tietoisia käyttäytymisestä.
Muiden lemmikkien kanssa Lhasa apso tulee yleensä hyvin toimeen, jos ne on sosiaalistettu varhain. Ne voivat elää sopuisasti kissojen, kanien ja muiden pienten lemmikkien kanssa, mutta saattavat olla hallitsevia muiden koirien seurassa. Suomalaiskodeissa, joissa on useampia lemmikkejä, on tärkeää esitellä uusi Lhasa apso-pentu muille eläimille vähitellen ja valvotusti.
| Rodun erityispiirteet | |
|---|---|
| Suhteet lapsiin | Vaatii valvontaa, parhaimmillaan vanhempien lasten kanssa |
| Suhteet muihin eläimiin | Yleensä hyvät, jos sosiaalistettu varhain |
| Päivittäinen liikunta | Keskitasoa, noin tunti päivässä |
| Ulkoiluaika | Vähintään tunti päivässä |
| Hoidon erityispiirteet | Päivittäinen harjaus, säännöllinen pesu |
| Terveys ja sairaudet | Yleisesti terve, munuaissairaudet ja silmäongelmat yleisimpiä |
| Älykkyys | Älykäs, mutta itsenäinen |
| Koulutettavuus | Haastava, vaatii johdonmukaisuutta |
Miten hoitaa?
Lhasa apso -koirat tarvitsevat päivittäistä harjausta takkujen muodostumisen ja sotkuisen turkin estämiseksi. Käytä erityisesti pitkäkarvaisille roduille tarkoitettua kampaa ja harjaa. Tämä tulisi tehdä kerroksittain, käyttäen myös antistaattista suihketta.
Tämän rodun koiria tulisi pestä kerran viikossa tai kahden viikon välein. Käytä tähän erityisiä shampoita. Huuhtele perusteellisesti kylvetyksen jälkeen ja varmista, ettei turkkiin jää saippuavaahtoa, mikä voisi aiheuttaa ihon ärsytystä.
Puhdista sen korvat säännöllisesti käyttäen pehmeää pumpulituppoa tai korvapuhdistusliinoja. Älä unohda harjata sen hampaita. Tarkista myös silmät huolellisesti ja poista tarvittaessa kertynyt lima. Suomalaiset eläinlääkärit suosittelevat myös kynsien säännöllistä leikkaamista, sillä Lhasa apson kynnet kasvavat nopeasti.
Lhasa apso ei ole kotona yleensä kovin aktiivinen. Siksi ne tarvitsevat paljon kävelylenkkejä. Tämän rodun koirien tulisi viettää ulkona vähintään tunti joka päivä. Samalla kävelylenkkien tulisi olla reippaita. Säätila on Suomessa vaihteleva, joten talvella koiralle kannattaa hankkia lämmin takki, etenkin jos se on leikattu lyhyeen turkkiin.
Lhasa apso -koirien pääruoka on laadukasta, tasapainoista kuivaruokaa pienille koirille. Mieluiten premium-laatuista. Niiden päivittäinen ruokamäärä on noin 1,6 kiloa, mutta määrä vaihtelee koiran aktiivisuuden ja iän mukaan. Monet suomalaiset kasvattajat suosittelevat lisäksi raakaruokaa, kuten Lammin ja Porvoon alueen pientuottajien lihaa, hyvän ravitsemuksen takaamiseksi.
Sukukypsyys ja pennut
Lhasa apson tiineys kestää tavallisesti 58-63 päivää. Yhden synnytyksen aikana syntyy yleensä 3-7 pentua. Koira luetaan aikuiseksi sen täyttäessä 1 vuoden, mutta henkinen kypsyys saavutetaan vasta 2-3 vuoden iässä.
Pennut ovat leikkisiä ja energisiä, joten ne tarvitsevat paljon sosiaalistamista ja johdonmukaista koulutusta alusta alkaen. Vaikka pennut ovat suloisia, on tärkeää muistaa, että Lhasa apso on pitkäikäinen rotu, joten koiraa hankittaessa sitoudutaan pitkäksi aikaa. Pentuja on saatavilla Suomessa luotettavilta kasvattajilta, jotka kuuluvat Kennelliittoon.
Narttukoirat tulevat yleensä ensimmäistä kertaa kiimaan 6-10 kuukauden iässä, ja uroskoirat saavuttavat sukukypsyyden noin 6-8 kuukauden iässä. Vastuullinen kasvattaminen edellyttää kuitenkin, että koirien annetaan kehittyä täysin fyysisesti ennen jalostuskäyttöä. Vaasan ja Espoon alueilla toimii kasvattajia, jotka ovat erikoistuneet tähän rotuun.