Kaukasiankoira

Kaukasiankoira on erittäin voimakas, itsevarma ja suurikokoinen venäläinen koirarotu, joka tunnetaan alkuperäiseltä nimeltään myös nimellä ”Kavkazskaya Ovcharka”. Nämä komeat vahtikoirat ovat rohkeita ja uskollisia, mutta vaativat kokemusta ja riittävästi tilaa voidakseen elää onnellisina. Kaukasiankoira sopii parhaiten maaseutuympäristöön vahtikoiraksi ja perheenjäseneksi määrätietoisille omistajille, jotka ymmärtävät rodun erityistarpeet.

Rodun ominaisuudet

Historia

Kaukasiankoiran historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Näitä koiria käytettiin alun perin paimenkoirina ja karjan suojelijoina Kaukasuksen vuoristoalueilla, missä ne suojelivat lampaita ja karjaa pedoilta ja varkailta. Niitä arvostettiin myös metsästyskoirina, joita käytettiin suurriistan kuten karhujen ja peurojen metsästykseen.

Rodun alkuperästä on kaksi pääteoriaa, joita ei ole lopullisesti vahvistettu. Perinteisen näkemyksen mukaan nämä koirat polveutuvat tiibetiläisistä koirista, kuten mastiffeista. Toisen teorian mukaan rodun syntypaikka on Urartun kuningaskunta, josta on löydetty kuvia kaukasiankoiria muistuttavista vahtikoirista, jotka vartioivat kaupunkeja ja linnoituksia.

Vuonna 1765 kaukasiankoiria käytettiin Turkin armeijassa vahtikoirina. Kun Venäjä valloitti Kaukasuksen alueen, määrättiin kaukasiankoirat erityiskäskyllä vartioimaan kaikkia sotilaslinnoituksia. Kaukasiankoirat palvelevat vartijatehtävissä menestyksekkäästi vielä tänäkin päivänä.

Rodun kehitys Neuvostoliitossa

Neuvostoliiton aikana rodun kehityksessä tapahtui merkittävä käänne. 1920-luvulla neuvostoarmeija ja -poliisivoimat alkoivat käyttää kaukasiankoiria palveluksessaan. Tämä johti siihen, että koirien kasvatuksessa alettiin kiinnittää huomiota paitsi niiden fyysiseen kestävyyteen ja voimaan, myös niiden koulutettavuuteen ja käskyjen noudattamiskykyyn.

Koirien valinta ja jalostus muuttui Neuvostoliitossa järjestelmällisemmäksi, kun luotiin erityinen työkoirien jalostusohjelma. Kaukasiankoiria alettiin valita ja jalostaa niiden voiman, kestävyyden, suojeluvaiston ja koulutettavuuden perusteella. Tämä johti rodun standardien kehittämiseen ja viralliseen tunnustamiseen Neuvostoliitossa.

Nykyään nämä koirat ovat edelleen suosittuja paitsi Venäjällä, myös monissa muissa maissa ympäri maailmaa. Amerikan Kennelklubi tunnusti kaukasiankoiran standardit virallisesti vuonna 1996, vaikka rotu on ollut suosittu monissa maissa jo vuosikymmeniä. Näiden koirien jalostuksen päätavoite on aina ollut työominaisuuksien säilyttäminen, mutta ne ovat löytäneet paikkansa myös kodeissa omistautuneisuutensa ja suojeluvaistojensa ansiosta.

Ulkonäkö ja rotustandardit

Kaukasiankoira on massiivinen koira, jolla on vahva luusto, suuri ja syvä rintakehä. Niillä on suuri ja leveä pää, syvällä sijaitsevat silmät ja riippuvat korvat. Raajat ovat vahvat ja lihaksikkaat, päättyen leveisiin ja voimakkaisiin käpäliin. Häntä on pitkä ja tuuhea.

Turkki vaihtelee keskipitkästä hyvin pitkään, ja aluskarva on tiheä. Väritys vaihtelee, mutta yleisimmät värit ovat harmaa, ruskea, punainen, valkoinen ja kirjava. Silmät ovat tyypillisesti tummanruskeat ja soikean muotoiset.

Terveys ja sairaudet

Yleisesti ottaen kaukasiankoirat ovat terveysrakenteeltaan vahvoja, mutta kuten kaikilla suurilla koiraroduilla, niilläkin on taipumusta tiettyihin terveysongelmiin. Yleisimmät terveysongelmat sisältävät lonkka- ja kyynärnivelen dysplasiaa, sydänongelmia, liikalihavuutta ja erilaisia silmäsairauksia.

Luonne

Kaukasiankoira on vakava vahtikoirarotu, jota ei pidä ottaa kevyesti. Kaukasialaiset ovat rohkeita, pelottomia, itsevarmoja ja ärhäköitä, kun niitä uhkaa vaara, mutta omistajaperheensä suhteen ne ovat helliä, uskollisia, kilttejä ja hyvin kiintyneitä. Tämä pätee myös kodin muihin lemmikkeihin.

Tällä rodulla on vahvasti kehittynyt suojeluvaisto. Ne ovat epäluuloisia vieraita kohtaan. Niitä pidetään itsenäisinä ja rohkeina koirina, jotka tarvitsevat johdonmukaista ja päättäväistä koulutusta.

Kaukasiankoira lasten ja perheen kanssa

Kaukasiankoirat ovat uskollisia perheelleen ja suojelevat heitä kaikissa tilanteissa. Niiden suhtautuminen lapsiin ja muihin lemmikkeihin riippuu pitkälti siitä, miten ne on sosiaalistettu. Ne tapaavat kiintyä erityisesti yhteen perheenjäseneen, yleensä siihen, joka on eniten tekemisissä niiden päivittäisen hoidon ja koulutuksen kanssa.

Hoitaminen

Kaukasiankoiran hoitaminen käsittää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin huolehtimisen. Turkin hoito sisältää säännöllisen harjaamisen kuolleiden karvojen poistamiseksi ja takkuuntumisen estämiseksi. Kynnet tulisi leikata säännöllisesti ja hampaat puhdistaa.

Kaukasiankoirat ovat aktiivisia ja tarvitsevat päivittäin riittävästi liikuntaa. Ne rakastavat leikkimistä, juoksemista ja uimista. Ne tarvitsevat myös kohtuullista fyysistä toimintaa, kuten kävelylenkkejä tai leikkiaikaa pihalla.

Ruokavalio

Kaukasiankoirien ruokavalion tulee olla tasapainoinen ja sisältää tarvittavat proteiinit, rasvat, hiilihydraatit, vitamiinit ja mineraalit. Koska ne ovat suuria koiria, ruoan tulisi sisältää myös nivelten terveyttä tukevia ravintolisiä.

Pennut ja kasvaminen

Kaukasiankoirat saavuttavat sukukypsyyden noin kahden vuoden iässä. Ensimmäisen pentueensa ne saavat yleensä 2-3-vuotiaina. Yhdessä pentueessa voi olla 5-10 pentua.

Pentujen kasvatus ja sosiaalistaminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, mieluiten jo 7-8 viikon iässä. Vaikka kaukasiankoirat ovat älykäs rotu, niiden kouluttaminen voi olla haastavaa, koska ne ovat itsenäisiä ja voivat olla jääräpäisiä. Asianmukaisella koulutuksella ja sosiaalistamisella niistä tulee kuitenkin erinomaisia vahtikoiria ja perheenjäseniä.