Berninpaimenkoira

Berninpaimenkoira on kookas, ystävällinen ja rauhallinen rotu, joka soveltuu erinomaisesti perhekoiraksi. Nämä upeat koirat tarvitsevat tilaa liikkua ja viihtyvät parhaiten perheissä, joilla on mahdollisuus tarjota pitkiä kävelylenkkejä ja paljon huomiota. Sveitsin Alppien rinteiltä kotoisin oleva Berner Sennenhund, kuten rotu tunnetaan alkuperämaassaan, loistaa niin työkoirana kuin rakastettuna perheenjäsenenä.

Rodun ominaisuudet

Historia

Berninpaimenkoiria on käytetty vuosisatojen ajan sekä paimennukseen että vetojuhtina Sveitsissä. Ne saivat nimensä Bernin kantonin mukaan, jossa niitä alun perin pääasiassa kasvatettiin. Työkykynsä ja kestävyytensä ansiosta nämä koirat ovat erittäin arvostettuja kotimaassaan, toimien ahkerina kumppaneina niin maataloustöissä kuin karjan vartioinnissa.

1800-luvun lopulla teollistuminen vähensi näiden alppipaimenkoirien määrää Sveitsissä huolestuttavasti. Rodun pelasti sukupuutolta sveitsiläinen koira-asiantuntija Franz Schertenleib, joka löysi viimeiset berninpaimenkoirat ja aloitti järjestelmällisen rodun elvyttämisen. 1900-luvun alussa, rodun elvyttämisen jälkeen, useat organisaatiot vahvistivat berninpaimenkoiran rotustandardit, mukaan lukien Sveitsin Kennelliitto.

Amerikan Kennelliitto tunnusti berninpaimenkoiran rotustandardit virallisesti vuonna 1937, mutta rotu ei tullut laajalti suosituksi Yhdysvalloissa ennen 1960-lukua. Nykyään alppipaimenkoirat ovat suosittuja kaikkialla maailmassa, toimien sekä työ- että perhekoirina. Ne tunnetaan ystävällisyydestään, älykkyydestään ja ahkeruudestaan, mikä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita niin kaupungissa kuin maaseudullakin.

Ulkonäkö ja rotustandardit

Berninpaimenkoiran runko on vahva ja lihaksikas, mutta silti sulavalinjainen. Niiden pää on pyöreä ja leveä, silmät ovat mantelinmuotoiset ja tummanruskeat. Korvat ovat keskikokoiset ja riippuvat poskien vieressä.

Berninpaimenkoiralla on pitkä, suora tai lievästi laineikas turkki. Tavallisesti turkki on väritykseltään musta, valkoinen ja punaruskea. Silmien ympärys, rinta, käpälät ja hännänpää ovat yleensä valkoiset.

Terveys ja sairaudet

Berninpaimenkoirat ovat yleisesti ottaen terve rotu, mutta niillä on taipumusta joihinkin terveysongelmiin. Niiden yleisimmät sairaudet ovat lonkka- ja kyynärniveldysplasia, verihäiriöt, tietyt syöpätyypit ja etenevä verkkokalvon rappeuma. Kuten kaikki suuret rodut, myös nämä paimenkoirat ovat alttiita mahalaukun laajentumalle, joka on äkillinen, hengenvaarallinen vatsasairaus.

Luonne

Berninpaimenkoirat tunnetaan rauhallisesta ja ystävällisestä olemuksestaan. Ne ovat uskollisia, luotettavia ja niillä on erinomainen muisti. Ne ovat hyvin sosiaalisia ja älykkyytensä sekä tottelevaisuutensa ansiosta helposti koulutettavissa.

Tavallisesti ne ovat rauhallisia, mutta aina valmiita leikkimään omistajansa kanssa, jolle ne haluavat aina miellyttää. Alppipaimenkoirat ovat vaikuttavan kokoisia, mutta eivät pelottavia, ja vieraiden kanssa ne käyttäytyvät pidättyväisen arvokkaasti. Ne tulevat hyvin toimeen koko perheen kanssa, mutta kiintyvät usein erityisesti yhteen perheenjäseneen.

Käyttäytyminen lasten ja muiden eläinten kanssa

Nämä suuret paimenkoirat tunnetaan ystävällisyydestään ja kärsivällisyydestään lapsia kohtaan. Voidaanpa jopa sanoa, että ne ovat helliä lapsia kohtaan ja muuttuvat heidän luotettaviksi suojelijoikseen. Ne tulevat hyvin toimeen myös muiden lemmikkieläinten kanssa ja valitsevat usein yhden perheenjäsenen pääasialliseksi ”laumansa johtajaksi”.

Hoito-ohjeet

Berninpaimenkoira tarvitsee säännöllistä harjausta, erityisesti karvanvaihdon aikana. Ne tarvitsevat myös säännöllistä kynsien leikkausta ja hampaiden puhdistusta. Hampaiden puhdistus tulee tehdä säännöllisesti käyttäen koirille tarkoitettua hammastahnaa harjaukseen.

Berninpaimenkoirat ovat aktiivisia ja tarvitsevat säännöllistä liikuntaa. Ne nauttivat pitkistä kävelylenkeistä ja leikkihetkistä. Kaikkein onnellisimpia ne ovat tilavalla maaseudulla, jossa on paljon tilaa liikkua.

Ravinnon suhteen berninpaimenkoirat syövät yleensä 3-4 kupillista laadukasta kuivaruokaa päivässä, jaettuna kahteen ruokinta-aikaan. Ne voivat myös saada tuoretta lihaa ja vihanneksia osana ruokavaliotaan.

Pennut ja lisääntyminen

Berninpaimenkoirat saavuttavat täysikasvuisuuden noin kahden vuoden iässä ja voivat tulla ensimmäistä kertaa emoiksi kahden vuoden iästä alkaen. Tavallisesti pentueessa on 5-7 pentua, mutta ei koskaan enempää kuin 15.