
Amerikanstaffordshirenterrieri
Amerikanstaffordshirenterrieri eli amstaffi on voimakas, itsevarma ja vahva koira, joka sopii erinomaisesti aktiivisille omistajille. Nämä keskikokoiset, lihaksikkaat ja äärimmäisen uskolliset koirat viihtyvät parhaiten perheissä, joissa niille tarjotaan riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. American Staffordshire Terrier, kuten rotu tunnetaan alkuperämaassaan, on erinomainen valinta omistajalle, joka arvostaa älykästä ja rohkeaa koiraa.
Rodun ominaisuudet
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Elinikä | 12-16 vuotta |
Korkeus | Urokset: 46-48 cm, Nartut: 43-46 cm |
Paino | Urokset: 25-32 kg, Nartut: 18-25 kg |
Silmät | Pyöreät, ruskeat |
Turkki | Lyhyt, kiiltävä, yksi- tai monivärinen |
Luonne | Älykäs, itsevarma, rohkea, lojaali |
Pentueen koko | Tyypillisesti 5-10 pentua |
Keskihinta | 800-2000 euroa |
Historia
Amerikanstaffordshirenterrierin historia ulottuu 1800-luvun Englantiin. Nykyisten amstaffien esi-isät olivat englanninbulldoggeja ja terrierejä, joita kasvatettiin taistelukoiriksi härkien ja muiden eläinten kiusaamiseen kansan viihdykkeeksi. Onneksi tällainen viihde on jo kauan sitten kielletty, ja entiset kovat taistelukoirat ovat nykyään tavallisia lemmikkejä.
Rotu saapui Amerikkaan 1800-luvun puolivälissä, kun monet britit muuttivat sinne työn perässä. Tuodut koirat olivat vahvempia ja isompia kuin brittiläiset sukulaisensa sopiakseen paremmin maatilatöihin ja vahtikoiriksi. Niitä käytettiin edelleen myös taistelulajeissa, mutta monille koiranystäville ne olivat myös lemmikkejä ja kumppaneita.
Amerikkalaiset alkoivat jalostaa suurempia ja vahvempia koiria, jotka erosivat brittiläisistä esi-isistään. Vuonna 1936 American Kennel Club (AKC) tunnusti rodun erilliseksi ja antoi sille nimen Staffordshire Terrier kunnioittaakseen rodun historiallisia juuria Staffordshiressä, Englannissa. Vuonna 1972 rotunimeä muutettiin erottamaan se brittiläisestä sukulaisestaan, staffordshirenbullterrieristä. Näin syntyi nimi, jonka nykyään tunnemme – amerikanstaffordshirenterrieri.
Ulkonäkö ja rotustandardit
Amstaffi on keskikokoinen, erittäin vahva ja lihaksikas koira. Sen pää on leveä, leuat voimakkaat ja ruskeat silmät pyöreät ja kaukana toisistaan. Korvat ovat korkealla ja voivat olla joko puolipystyt tai riippuvat. Niiden häntä on lyhyt ja päättyy piiskamaiseen kärkeen.
Amstaffin runko on syvä ja leveä, rintakehä hyvin kehittynyt ja takaosa vahva sekä lihaksikas. Niiden turkki on lyhyt, tiheä ja kiiltävä, ja sitä voi olla minkä värinen tahansa – yksivärisenä, monivärisenä tai laikullisena.
Terveys ja sairaudet
Amstaffit ovat yleisesti ottaen terve rotu, mutta kuten kaikilla rotukoirilla, niillä on tietty perinnöllinen alttius joihinkin terveysongelmiin. Näihin kuuluvat lonkka- ja kyynärnivelen dysplasia, sydänsairaudet, iho-ongelmat, mukaan lukien allergiat, ja jotkut silmäsairaudet, kuten kaihi. On tärkeää valita vastuuntuntoinen kasvattaja, joka testaa koiransa näitä sairauksia silmällä pitäen.
Luonne
Amerikanstaffordshirenterrierit ovat älykkäitä, itsevarmoja ja hyväsydämisiä kumppaneita. Niiden rohkeus on kiitettävää. Oikein kasvatettu, hyvin sosiaalistettu amstaffi on loppuun asti uskollinen ja luotettava ystävä.
Amstaffit ovat erinomaisia vahtikoiria. Ne ovat herkkiä ympäristönsä suhteen ja arvostavat ”yksilöllisyyttä” kotona. Ne sopivat hyvin koulutukseen ja rakastavat sekä henkistä että fyysistä harjoittelua.
Amstaffit lasten ja muiden eläinten kanssa
Amstaffit ovat erinomaisia perhekoiria ja tulevat yleensä hyvin toimeen lasten kanssa. Ne ovat erittäin kärsivällisiä ja rakastavat leikkimistä, mikä tekee niistä erinomaisia kumppaneita aktiivisille lapsille. Kuten minkä tahansa koiran kohdalla, myös niiden kanssakäymistä lasten kanssa tulisi valvoa aikuisen toimesta.
Koska amstaffi on taistelukoira, sitä ei suositella jätettäväksi yksin pienten lasten kanssa. Jos perheeseen tulee lapsi, koiran tulee käydä läpi lisäkoulutus ohjaajansa kanssa. Mutta senkin jälkeen omistajien on oltava valppaita.
Rodun erityispiirteet | |
---|---|
Suhtautuminen lapsiin | Erinomainen, mutta tarvitsee valvontaa |
Suhtautuminen muihin eläimiin | Vaatii sosiaalistamista, vaihtelee yksilöittäin |
Päivittäinen liikunta | Vähintään tunti intensiivistä liikuntaa |
Ulkoilun tarve | Useita kertoja päivässä, yhteensä 1-2 tuntia |
Hoitovaatimukset | Suhteellisen helppo, harjaus kerran viikossa |
Terveys | Yleisesti terve, tarkkailtava dysplasiaa ja allergiaa |
Älykkyys | Erittäin älykäs, oppii nopeasti |
Koulutettavuus | Helppo kouluttaa, nauttii haasteista |
Miten hoitaa?
Amstaffit ovat suhteellisen helppoja hoitaa. Niiden turkki on lyhyt ja tiheä, mikä tarkoittaa, että ne tarvitsevat harjausta noin kerran viikossa. Niiden tulisi kylpeä noin kerran kuukaudessa tai silloin, kun ne ovat erityisen likaisia tai haisevat. Koska niiden korvat voivat kerätä likaa, niitä tulisi tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti. Kynnet tulisi leikata säännöllisesti ja hampaita puhdistaa vähintään kerran viikossa suun terveyden ylläpitämiseksi.
Amstaffit ovat erittäin aktiivisia koiria, jotka tarvitsevat säännöllistä fyysistä ja henkistä stimulaatiota. Niiden tulisi saada joka päivä vähintään tunti intensiivistä liikuntaa. Tämä voi sisältää leikkejä, kävelyä, juoksemista, uimista tai koulutusta. Ne tarvitsevat myös leluja, jotka pitävät ne kiireisinä, kun ne ovat yksin kotona.
Amstaffit tunnetaan hyvästä ruokahalustaan, ja niillä on taipumus ylipainoon. Siksi on tärkeää seurata tarkasti niiden ruoan kulutusta ja varmistaa, että ne saavat riittävästi liikuntaa. Niiden tulisi syödä laadukasta kuivaruokaa, joka on tarkoitettu keskikokoisille ja aktiivisille koirille. Ruokavaliota tulisi seurata ja tarvittaessa mukauttaa optimaalisen terveyden varmistamiseksi.
Sukukypsyys ja pennut
Amstaffit saavuttavat sukukypsyyden noin 12-15 kuukauden iässä. Keskimääräinen pentue on yleensä 5-10 pentua, vaikka tämä voi vaihdella. Pennut ovat erittäin aktiivisia ja leikkisiä, ja ne tarvitsevat paljon sosialisointia ja koulutusta kasvaakseen hyvin sopeutuviksi ja onnellisiksi aikuisiksi koiriksi.