Saksanpystykorva

Saksanpystykorva (Deutscher Spitz) on keskikokoinen, eloisa ja älykäs koirarotu, joka tunnetaan uskollisesta luonteestaan ja kauniista, tuuheasta turkistaan. Tämä rotu viihtyy parhaiten aktiivisessa perheessä, jossa se saa riittävästi liikuntaa ja seuraa. Saksanpystykorva sopii erinomaisesti niin kokeneille koiranomistajille kuin ensimmäistä koiraansa hankkiville, sillä se on helppo kouluttaa ja mukautuu monenlaisiin elinolosuhteisiin.

Rodun ominaisuudet

Historia

Saksanpystykorva on yksi vanhimmista koiraroduista, jonka juuret ulottuvat kivikaudelle asti. Ne kuuluvat pystykorvien perheeseen, johon lukeutuu koiria ympäri maailmaa, kuten siperianhusky, akita ja shiba koira. Saksanpystykorvan kehitys alkoi Saksassa, missä sitä käytettiin pääasiassa lammaslaumojen vartiointiin.

Saksanpystykorva rotuna syntyi keskiajalla Saksassa, jossa sitä käytettiin ensisijaisesti lammaslaumojen vartioimiseen. Tuohon aikaan koirasta oli kehittynyt suuri, kestävä ja älykäs rotu, joka pystyi huolehtimaan sekä karjan vartioinnista että petoeläinten karkottamisesta.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa rodun lukumäärä alkoi nopeasti vähentyä. Vasta vuonna 1975, kun Hollannista tuotiin muutamia keeshondeja ja risteytettiin isompien pomeranian-koirien kanssa, rodun elvyttäminen alkoi. Samalla kasvoi myös sen suosio Helsingin ja Turun kaltaisissa suurissa kaupungeissa.

Ulkonäkö ja standardit

Saksanpystykorvalla on tiivis runko ja leveä, syvä rintakehä. Suu on keskikokoinen, vahvat leukaluut ja suorat hampaat. Käpälät ovat vahvat, lyhyet ja pyöreät, mahdollistaen nopean liikkumisen. Häntä on tyypillisesti ylös nostettu ja se kantaa ylpeästi paksua turkkiaan.

Näiden koirien turkki on tiheän aluskarvan ja jäykän peitinkarvan peitossa, mikä antaa niille ominaisen pyöreän ja pörröisen ulkonäön. Värivaihtoehtoja ovat valkoinen, musta, ruskea, oranssi ja harmaa, jotkut myös kaksivärisiä. Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset, yleensä tummanruskeat, mikä antaa niille valpaan ja uteliaan ilmeen.

Terveys ja sairaudet

Yleisesti ottaen saksanpystykorva on terve rotu, jolla on vähän perinnöllisiä sairauksia. Yleisimmät terveysongelmat liittyvät silmäsairauksiin, kuten kaihiin, ja polvivaivoihin, kuten patellaluksaatioon. Rodun edustajat voivat olla alttiita myös tietyille ihotaudeille ja allergioille, erityisesti Suomen vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa.

Luonne

Saksanpystykorva on aina valpas, eloisa ja äärimmäisen uskollinen omistajalleen. Se on helppo kouluttaa ja nauttii oppimisesta. Sen epäluuloisuus vieraita kohtaan ja metsästysvaiston puuttuminen tekevät siitä ihanteellisen vahtikoiran kotiin, olipa kyseessä sitten omakotitalo Tampereella tai kerrostaloasunto Oulussa.

Näiden koirien luonne on yleisesti ottaen eloisa ja leikkisä. Ne ovat erittäin uteliaita, älykkäitä ja ilmoittavat aina kaikista epäilyttävistä äänistä tai liikkeistä. Kunnollisen koulutuksen ja hyvän sosiaalistamisen myötä saksanpystykorva seurustelee iloisesti muiden ihmisten ja koirien kanssa.

Käyttäytyminen lasten ja muiden eläinten kanssa

Saksanpystykorva on hyvin ystävällinen ja rakastaa leikkimistä, minkä vuoksi ne sopivat erinomaisesti lapsiperheisiin. Ne ovat suvaitsevaisia muita eläimiä ja perheenjäseniä kohtaan, mutta tunnettuja uskollisuudestaan yhdelle perheenjäsenelle, jonka ne usein valitsevat pääomistajakseen.

Saksanpystykorva tulee yleensä hyvin toimeen perheen kissojen ja muiden lemmikkien kanssa, erityisesti jos ne ovat kasvaneet yhdessä. Ne nauttivat lasten kanssa leikkimisestä, mutta kuten kaikkien koirien kanssa, lapsia tulisi opettaa kunnioittamaan koiran tilaa ja välttämään häiritsemästä sitä ruokailun tai nukkumisen aikana.

Hoito-ohjeet

Saksanpystykorvan tiheän turkin hoitaminen on tärkeää. Sitä tulisi harjata vähintään kolme kertaa viikossa kuolleen karvan poistamiseksi ja takkuuntumisen välttämiseksi. Kylvetys tulisi tehdä noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. Kynnet tulisi leikata säännöllisesti, ja hampaiden terveyden varmistamiseksi niitä tulisi puhdistaa vähintään kerran viikossa.

Kävelylenkkejä pitäisi tehdä vähintään kaksi kertaa päivässä, jotta varmistetaan niiden liikuntatarve. Saksanpystykorvilla on korkea energiataso, joten ne tarvitsevat paljon liikuntaa ja leikkiaikaa. Suomessa on paljon koirapuistoja ja luontopolkuja, jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia näiden aktiivisten koirien ulkoiluttamiseen.

Ruokinta on tärkeä osa saksanpystykorvan hoitoa. Niillä tulisi olla tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää riittävästi proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja. Aikuisen saksanpystykorvan suositeltu ruokamäärä on noin 1-1,5 kuppia kuivaruokaa päivässä, jaettuna kahdelle tai kolmelle aterialle. Lisäksi niille voi antaa luonnollista ruokaa, kuten lihaa, hedelmiä ja vihanneksia, mutta kohtuudella ja aina eläinlääkärin kanssa neuvotellen.

Sukukypsyys ja pennut

Saksanpystykorvat tulevat sukukypsiksi noin 6-9 kuukauden iässä, mutta ensimmäinen pentue suositellaan suunniteltavaksi aikaisintaan 18-24 kuukauden iässä. Tavallisesti pentueessa on 3-5 pentua, jotka ovat suosittuja Suomessa niiden sopeutuvaisuuden ja koulutettavuuden ansiosta.

Pentujen koulutus ja sosiaalistaminen tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa, ihanteellisesti seitsemännestä viikosta alkaen. Tämä auttaa muokkaamaan niiden luonnetta ja opettamaan niitä käyttäytymään erilaisissa tilanteissa. Saksanpystykorvat ovat älykkäitä ja oppivat nopeasti, mutta niiden kouluttaminen voi olla haastavaa, koska niillä on itsenäinen ajattelu ja ne voivat olla itsepäisiä. Kärsivällisyydellä, johdonmukaisuudella ja positiivisella vahvistamisella saksanpystykorvasta voi muokata erinomaisen kumppanin.